Koiria on käytetty ihmisten lemmikkeinä ainakin vuosisatojen – joidenkin lähteiden mukaan jopa vuosituhansien ajan. Oxfordin yliopistossa asiantuntevat tutkijat ovat ajoittaneet tämän kesyyntymisen tapahtuneen jopa 15 000 vuotta sitten. Tämä tekeekin koirasta ylivoimaisesti vanhimman kotieläimen, joka on kesytetty tuhansia vuosia aikaisemmin kuin mikään muu eläin. Monet historialliset löydökset paljastavat esimerkiksi lähekkäin löytyneitä koirasusien ja ihmisten jäännöksiä, mikä viittaa vahvasti siihen, että nämä ovat asuneet lähekkäin ja eläneet sovussa. Historiallisten lähteiden mukaan ihminen on alun perin kesyttänyt sudesta itselleen ystävän – ihmisen parhaan ystävän. Aikain saatossa nämä ystävät ovat kehittyneet paljon, ja nykyään niitä saakin kaiken kokoisina, näköisinä ja karvaisina – joskus jopa täysin karvattomina! Nykyään koiralle voi ostaa kaiken tarpeellisen vaikkapa kellfri.fistä, ja meno on muutenkin muuttunut suuresti aikojen alusta. Mutta mistä koirat ovat alkujaan peräisin? Totuus on se, että koirien alkuperän historiakertomuksissa on vielä yhtä paljon aukkoja ja kysymyksiä kuin itse faktaa.

Geenitutkimukset auttavat purkamaan salaisuuksien verkostoa

Ei liene ihme, että moderni teknologia on ollut korvaamaton apu myös tieteellisessä tutkimuksessa. Tähän mennessä arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että koira on ollut ihmisen ystävä noin 15 000 vuoden ajan. Todellinen luku saattaa olla jopa suurempi. Kun moderni geeniteknologia on otettu avuksi koiran historian tutkimiseen, selviää uutta tietoa koko ajan. Greger Larsonin johtama kansainvälinen ryhmä tekeekin Oxfordin yliopistossa jatkuvasti töitä koiran historian ja kesyyntymisen seikkoihin liittyvien kysymysten selvittämiseksi.

Se, milloin koira tarkalleen on kesytetty on erittäin kiistanalainen kysymys jopa alan ammattitutkijoiden keskuudessa. Joidenkin tietojen mukaan koira on kesytetty noin 12 000 vuotta sitten itäisessä Aasiassa, mutta monet löydökset viittaavat siihen, että sama on tapahtunut Euroopassa jo huomattavasti aiemmin. Myöskin tarkka syy kesyyntymiselle on edelleen pimennossa. Tutkijoille ei tänä päivänäkään ole selvinnyt, mikä sai villit eläimet ja ihmiset lähestymään toisiaan. Erilaisia ilmoille heitettyjä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi radikaali muutos säätiloissa. Esimerkiksi Oxfordissa toimiva tutkimusryhmä on kuitenkin sitä mieltä, ettei syitä ihmisen ja koiran lähentymiselle kannata turhaan miettiä, vaan ennemminkin kannattaa pohtia sitä, miten tämä kesyyntyminen on tapahtunut. Ryhmä arvelee, ettei ihminen ole kesyttänyt harmaasutta tuosta vain, vaan koko kesyyntyminen on tapahtunut pikku hiljaa oikeanlaisen ympäristön tukemana. Se, että ihminen ja susi ovat tulleet niin lähelle toisiaan viittaa selkeästi siihen, että molemmat ovat jollain keinolla hyötyneet tästä kumppanuudesta tahoillaan. Tuolloin tuskin ollaan ajateltu näistä pedoista kehitettävän pientä taskukokoista chihuahuaa.

Koska Itä-Aasian löydökset koirista ajoittuvat 12 000 vuoden ja Euroopan 15 000 vuoden taakse, mutta näiden välimaastossa vain noin 8 000 vuoden taakse, ovat tutkijat päätelleet koiran kesyyntyneen kahdessa paikassa osin samaan aikaan toisistaan riippumatta. Myös geenilöydöt tukevat tätä oletusta kahdesta eri alkuperästä. Kaikkien tutkimusryhmien tulokset viittaavat myös siihen, että Euroopassa alkunsa saanut koira syrjäytyi silloin, kun Aasiasta tultiin Eurooppaan kansainvaelluksen merkeissä omat koirat vanavedessä. Tätä teoriaa ollaan nyt testaamassa tutkimalla useita tuhansia arkeologisia luunäytteitä ja vertaamalla niitä, niiden koostumusta ja DNA:ta keskenään. Ehkä näiden tutkimusten avulla päästään entistäkin lähemmäs koirien alkuperän selvittämistä ja salaisuuden verho aukeaa – pikkuhiljaa.